Olen haaveillut nahkapussin tekemisestä pidempään. Lähes vuosi sitten ostin siihen tarkoitukseen kirpputorilta nahkahousut, mutta projekti jäi sillä kertaa siihen. Vasta muutamia päiviä sitten sain itseni housujen kimppuun. Leikkasin saumat ja muut hankalasti hyödynnettävät osat pois. Jäljelle jääneet palat olivat rypyssä. Uhmasin silityskieltoa. Silitin miedolla lämmöllä märän rätin läpi nurjaa puolta. Nahka muuttui nihkeän kosteaksi. Kosteana siitä lähti väriä. Onneksi palat muotoutuivat siinä määrin, että siivutus onnistui. Siivutus sujui näppärästi tilkkutöiden leikkuuvälineillä. Varsinkin pitkä läpinäkyvä viivain oli suuri apu neliskanttisten kappaleiden leikkaamiseen. Nahka kuivui hitaasti. Piti odotella seuraavaan päivään.
Nahan ompelu osoittautui kinkkiseksi. Epätoivoa tuotti se,
ettei nihkeä materiaali kulkenut paininjalan alla. Sain rumaa tikkiä. Lueskelin
haikeana teflon-, luisto- tai rullapaininjaloista. Vanhaan koneeseen
yhteensopivien lisäpaininjalkojen löytäminen osoittautui epätoivoiseksi.
Luin myös paininjalkaan liimattavasta teflonteipistä. Kokeilin optimistisesti
normaalia teippiä. Se ei auttanut. Jossain vinkattiin silkkipaperin välissä
ompelusta. Se toimi, mutta työläännyin silkkipaperin repimiseen. Ompelupisteeni
hautautui nöyhtään. Lopulta päädyin ompelemaan nahkaa aluskankaan päälle
leivinpaperin avulla. Leivinpaperin sai helpommin revittyä ompeleen alta ilman
tarpeetonta silppua. Ylimääräinen kerros vaikeutti kuitenkin näkemistä.
Kaitaleista kootut nahkakappaleeni käytin Hipun laukkuohjeella
tehtyyn pussiin. Alkuun pussista meinasi tulla kiero ja muodoton. Sain huikean
parannuksen purkamalla ja kohdistamalla kulmat tarkemmin. Kriittisissä kohdissa
pitää olla tarkka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti