Tätä tilkkutyötä on tehty hartaudella. Ensin siitä piti
tulla tyynynpäällinen. Inspiraation sain Suuri Käsityö (7/2012) -lehden
tilkkutyynyn kuvasta (s. 63). Välillä suunnitelma muuttui kauppakassiksi, mutta
valmis työ päätyikin pöytäliinaksi. Selkeät suunnitelmat, eiks je!
Ympyrät ovat vanhoista farkuista. Ympyröiden leikkeleminen
(kun sellaista kätevää ympyräleikkuria en ole sortunut hankkimaan) oli
työlästä. Piirsin purkin kantta käyttäen ääriviivat nurjalle. Heiluin saksien
kanssa useamman illan. Sain hiertymiä käsiin. Ja sotkin kodin farkkusilppuun.
Kun leikkelytuska oli selätetty, iski laiskuus. Jemmailin tilkkuja kaapin
perukoilla ikuisuuden, ja aina välillä kävin syyllisyyttä tuntien
vilkuilemassa, josko innostus iskisi.
Neliöt ympyröiden sisällä ovat puuvillaa. Ne on leikattu
jämätilkuista ja kirpparilta ostetuista kankaista. Neliöt sain pysymään
ympyröiden päällä ompelun ajan kaksipuolisen kiinnisilitettävän liimaharson
avulla. Pyrin pitämään ompelun mahdollisimman pitkään hallittavana ja mukavana,
joten ompelin ympyrät ensin neljän blokkeihin. Neljän blokit ompelin
kaitaleiksi, ja kaitaleet lopulta yhteen. Mitä isompia kokonaisuuksia joutui
käsittelemään sitä vaikeampi oli saada neliöitä kohdistettua. Onneksi tämä
tilkkutekniikka on suhteellisen armollinen. Tein myös yhden isomman virheen
ompelussa. Se näkyy selkeästi nurjalla. Oikean puolen levottomaan
kokonaisuuteen pienet epätarkkuudet katoavat.
