tiistai 14. toukokuuta 2013

Ajan patinaa




Löysin yli kymmenen vuotta vanhoja jämälankoja koneneulontakurssin villapaitaprojektista. Toivoin, että niitä olisi pieneen villatakkiin. Katsoin mittoja vuoden ikäisten ohjeista. Mitat vaihtelivat, joten luotin fiilikseen.


Aloitin helmasta yhtenäisenä kappaleena. Nappilistojen ja etukappaleen väliin jätin nurjan silmukan valesaumaksi. Sivuilla jatkoin resorin neulosta kainaloihin asti. Pyrin raidoituksessa satunnaisuuden vaikutelmaan. Valmistauduin siihen, jos langat loppuvat kesken ja joudun turvautumaan suunnitelmaan B: epäsymmetriseen ja riemunkirjavaan. 


Kainaloiden kohdalla jatkoin työtä kolmessa osassa. Olkasaumat liitin yhteen neuloen. Ennen olkasaumaa olin tehdyt sekä etu- että takakappaleessa yhden lyhennetyn kierroksen olkasaumaan viistoa muotoa antamaan.


Hihat neuloin olkapäästä resoriin. Poimin silmukat hihareunoista. Olin vaikeuksissa kainaloiden kohdalla, ja purin ja testasin useampaan kertaan ennen kuin olin tarpeeksi tyytyväinen. Sen jälkeen hihat oli helppo neuloa loppuun pyörönä.


Työssä oli paljon pääteltävää. Olin jättänyt langanvaihtokohdan tarkoituksella nappipuolelle. Pystyin hyödyntämään langanpäitä nappien kiinnitykseen. Silti saumat, resorit ja nappilistat ovat täynnä piilotettuja langanpäitä. Jätin päätellyistä langanpäistä noin sentin venymisvaran. Se näyttää rumalta nurjalla, mutta ehkäisee langanpäiden näkymistä oikealla puolella.


Malli: rakenteeseen otettu mallia Marjakimara-jakusta, Ulla 02/08
Lanka: Novita Florica, vajaa kaksi kerää keltaista, reilu kerä vihreää
Puikot: 2,5 mm
Napit: otettu talteen jostain vanhasta vaatteesta. Huomasin vasta ommellessa, että kaksi ylintä nappia ovat eri sarjaa kuin alimmat. Ero on minimaalinen.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti