Tein vuodelle 2023 rennon käsityöbingon. Sen ideana oli stressittömyys. Tein tavoitteet mahdollisimman helpoiksi, jotta pystyisin halutessani toteuttamaan ne kaikki. Erityisen innokkaasti toteutin ruudun, jossa annoin itselleni luvan ostaa lisää lankaa ilman tunnontuskia. Vuoden aikana tietysti unohdin koko bingoni, mikä oli varmasti hyvä asia stressittömyyden kannalta. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että olen pitänyt tunnollisesti kirjaa lankavarastoni tilanteesta. Se on parhaiten pitänyt lankavarastoni hallinnassa, kun jokaista ostosta joutuu peilaamaan kulutukseen ja jämälankojen myyntiin nähden. Hyvä minä! Tätä seurantaa aion jatkaa tulevaisuudessa.
Nooh. Mitenkäs vuosi on mennyt käsitöiden osalta? Sanoisin, että vuoden 2023 teemana on ollut kohtuullisuus. Olen pyrkinyt siihen, että toteutan vain tarpeellisia ja kivoja käsityöprojekteja. Ja koska lahjatöiden tekeminen varsinkin neuleissa on pakkopullaa, keskityin itselleni tekemiseen. Koska itselläni on hurja määrä jo olemassa olevia neuleita, todellisia tarpeita on vähän. Tarvitsen lähinnä vain muutamia villasukkia ja kaikki muu on liioittelua. Neuleiden lisäksi olen vuoden aikana vain paikannut polvista reikiintyneitä housuja.
Kuluneen vuoden aikana olen neulonut kaksi pipoa: Heljä- ja Spur-pipon. Molemmat toteutin täsmälleen ohjeen mukaan lankalaatua myöten. Suosittelen malleja vain kokeneille neulojille. Molemmat projektit olivat hitaita ja kärsivällisyyttä vaativia. Kesällä intouduin neulomaan tiskirättejä Blend Bamboo -langasta. Kaksi toteutin kaksivärisinä varjotekniikalla ja kolme yksivärisinä helpolla pintaneulella. Varjotekniikkaan otin mallia Kerroksia-kirjasta. Pintaneuleen ideoin itse. Kuluneen vuoden aikana olen toteuttanut neljä paria sukkia. Tein kaikki ohjeen mukaan. Malleja olivat Maria Kostamovaaran suunnittelemat Kruunajaiset, Lisa Hannesin suunnittelemat Coral Reeffit ja Sari Nordlundin suunnittelemat Hygget. Coral Reef – sukat toteutin kahteen kertaan, kun en ollut tyytyväinen ensimmäiseen raidalliseen versioon. Ostin toista paria varten tasaväristä lankaa, jolla malli pääsi paremmin oikeuksiinsa. Kuten kuvista voi arvata, lankojen päättely tai töiden viimeistely on jäänyt tekemättä. Se on ”kivan” tuolla puolen.
Näiden lisäksi olen neulonut Soe-villapaitaa. Sitä neuloin aluksi innolla. Pääsin noin puoleen väliin ja sovittelin puseroa. Pusero rupesi vaikuttamaan oudolta, ja se meni tuumaustauolle. Reilun puolen vuoden jälkeen tarkastelin projektia uudestaan, ja päädyin purkamaan. Tauko teki tehtävänsä, sillä purkamisesta tuli vapautunut olo kiukutuksen sijaan. Tällä hetkellä minulla on vain Douglas-villatakki kesken. Se on ollut samassa vaiheessa lähes vuoden, ja olen antanut itselleni luvan jättää sen ikuiseksi kenkeneräiseksi.
