Happo ja metalli

Elokuun lopussa tarvitsin sumuiseen vauva-arkeeni helppoa ja aivotonta neulottavaa, joten aloitin miehen perussukat. Sukan mallina käytin Tiina Kuun Tuhansien villasukkien maa -kirjan ohjetta silmitön talvi. Ohjeesta poiketen jätin kirjoneuleen tekemättä, ja tein sukista raidalliset. Neuloin sukat parissa viikossa, jonka jälkeen ne ovat odotelleet vain lankojen päättelyä.

Ohje: Silmitön talvi -sukat Tiina Kuun Tuhansien villasukkien maa -kirjasta

Puikot: 2,5 mm

Koko: ohjeen L -koon silmukkamäärät, istuvat hyvin koon 42 jalkaan

Langat: Louhittaren luolan sport-vahvuinen väinämöinen (lainehtiva vihertävä sävy nimeltään happo ja sininen väri nimeltään metalli)

Menekki: yhteensä 109 grammaa

Ruosteiset villahousut

Lokakuun alussa aloitin kaksi eri neuletyötä. Ensimmäinen projekti oli iso viltti. Se imaisi mukaansa. Addiktoiduin dominoruutujen maailmaan. Siitä on neulottuna tällä hetkellä 103 ruutua työhön tulevasta 120 ruudusta. Huomaan vitkastelevani viimeisten ruutujen neulomista, kun ajatus lankojen päättelystä ahdistaa.

Toinen lokakuussa aloittamani neuletyö oli pojalleni villahousut. Tämä projekti meinasi unohtua kaappiin, koska dominoiden neulominen oli mielenkiintoisempaa. Vaati suurta itsekuria palata tarpeellisen ja tylsän housuprojektin pariin. Lopputulos osoittautui vaivan arvoiseksi. Housuista tuli onnistuneet: sopivan kokoiset, kivat ja veikeät. Ja mikä tärkeintä, poika tykkää. Sain vahingossa raidan osumaan haarasaumaan. Se oli työn pelastus. Neuloin toisen lahkeen eri kerästä. Se olisi käsinvärjätyn langan tapauksessa tarkoittanut näkyvää värieroa, mutta raita peittää sen. Jes! Ei tarvinnut ruveta raidoittamaan.

Puikot: 3 mm pyöröpuikot resoriin ja kuminauhakujaan, 4 mm pyöröpuikot muuhun työhön

Ohje: Polvihousujen ohje Hanne Andreassen Hjelmåsin ja Torunn Steinslandin julkaisemasta KLOMPELOMPE ihania neuleita lapsille -kirjasta. Ohjetta noudatin lahkeiden aloitukseen asti, jonka jälkeen neuloin soveltaen.

Koko: 3 -4 vuotiaden silmukkamäärillä. Lahkeen pituutta mallailin 110 cm -koon housuista.

Langat:

Ruskanlehden DK-vahvuista villasukkalankaa värissä ruoste 156 grammaa,

Tukuwoolin sukkalankaa värissä aava 22 grammaa

Pojan kirjoneulepusero

 

Päätin treenata omia kirjoneuletaitojani neulomalla pojalleni puseron. Malli löytyi omista Ravelry-suosikeistani. Ja langan valitsin projektiin vyötteen ohjeellisen neuletiheyden mukaan vastaamaan ohjeen neuletiheyttä. Laiskana en jaksanut tehdä mallitilkkua, vaan ajattelin keskivertokäsialani vastaa ohjeellista.

Neuloin innoissani projektin kirjoneulekaarrokkeen parissa viikossa. Se oli koukuttavaa ja kivaa. Ainoa asia, joka kirjoneuleosiossa häiritsi, oli se, että käytössäni oli liian pitkä pyöröpuikko. Jouduin vääntämään liian pitkää kaapelia ylimääräiselle lenkille, johon langat sotkeutuivat ja ylimääräinen työ kaapelin vääntelyssä ärsytti. Homma olisi ollut sujuvampaa oikean pituisella puikolla.

Kaarrokkeen jälkeen rupesin mittailemaan työtäni, ja tajusin, että työstä on tulossa liian iso. Sen jälkeen neuleintoni katosi. Projekti ”unohtui” pariksi kuukaudeksi kaappiin. Pohdin koko työn purkamista. Lisäksi ärsytti, kun tajusin ostaneeni pääväriä kerän liian vähän ja kontrastiväriä kerän liikaa. Uutta puhtia sain työhön, kun löysin lankakaupasta vielä useamman kuukauden jälkeen pääväriä samassa värierässä kuin työssäni. Lisäksi sovittaessani puseroa keskeneräisenä kolmivuotiaalle pojalleni työn koko ei näyttänyt häiritsevältä. Neuloin työn loppuun ohjeen mukaan välittämättä puseron koosta. Työn loppuosan neulominen oli lopulta nopeaa ja helppoa. Kastelussa työ tietenkin venähti. On kasvunvaraa.

Ohje: Marianne J. Bjerkmanin suunnittelema Lotus flower -pusero

Puikot: 3 mm resoreihin, 3,5 mm pyöröpuikot muuhun työhön

Lanka: Sandnes Garn Smart (sävyä terrakotta 255 grammaa, sävyä okra 43 grammaa)

Koko: Toteutin puseron 4-vuotiaan koon silmukkamäärillä, mutta lopputulos vastaa 6-vuotiaan kokoa.

Lyijy ja ruura

Kahdeksantena parina sukkalaatikkoon tein miehen raitasukat. Käytin täsmälleen samoja lankoja, puikkoja ja silmukkamääriä kuin edellisissä sukissa. Ei tarvinnut ajatella mitään. Vain värit vaihtuivat. Louhittaren luolan sport-vahvuinen sukkalanka on sävyä lyijy. Tukuwoolin sukkalanka on sävyä ruura.

Half Stripe -huivi

 

Onnistuin pilaamaan neulekokemukseni hyvästä huiviohjeesta ja ihanasta langasta, kun käytin Suvi Simolan suunnittelemaan Half Stripe -huiviin laskeutuvaa käsinvärjättyä merinosilkkilankaa. Ongelmana yhdistelmässä oli se, että merinosilkkilanka menee helposti solmuun. Half Stripe -huivia neulotaan koko ajan kahdella langalla intarsianeuleena. Minulla oli koko ajan langat sotkeutumassa toisiinsa. Tuskalliseksi homma meni huivin puolessa välissä, kun päävärinä käyttämäni lankakerä näytti hupenemisen merkkejä. Koska en halunnut ottaa riskiä näkyvästä värierosta isolla pinnalla, piti valmistautua kerän vaihtoon raidoittamalla käsinvärjättyä lankaa yhden raitaosuuden verran kahdelta kerältä. Raidoittamisen ajan työssä roikkui kaksi solmuun menevää merinosilkkilankakerää ja kontrastivärilanka. Neulominen kävi hermoille.

Raidoittamisen jälkeen päätin, että nyt saa neulekärsimys riittää. Aloitin kavennusosuuden yhden raitaosuuden aikaisemmin kuin ohjeessa. Se oli fiksuutta. Vaikka huivista tuli näin kaksi raitaa pienempi kuin ohjeessa, huivista tuli lähes saman kokoinen kuin ohjeessa. Merinosilkki venyi eri tavoin kuin ohjeen suosittelema villalanka. Kyllästyin huivin neulomiseen loppua kohden. Sen neulominen oli tylsää ja rasittavaa. Lisäksi ärsytti, kun tiesin että olin tehnyt lankavalintani hutiloiden. Huivi roikkui viimeistä raitaa vaille valmiina pitkään.

Lopputulokseltaan huivi on ihanaisen pehmeä ja mukava päällä. Huivi on käytännöllinen malliltaan ja kokoluokaltaan, joten viileämpien kelien tullen uskon että huivi päätyy ahkeraan käyttöön. Huivin värivalintoihin en ole tyytyväinen. Ongelma niissä on, että tilasin verkkokaupasta huivia varten vain päävärin. Kuvittelin, että löydän kontrastiväreiksi kaksi sopivaa huivilankaa lankavarastoistani. Koska kuvitelmani ei pitänyt paikkaansa, jouduin tyytymään vähän sinne päin oleviin yhdistelmiin. Lisäksi toinen kontrastiväreistä on yhdistelty kahdesta eri jämäkerästä. Lopputulos on kummallinen.

Ohje: Suvi Simolan suunnittelema Half Stripe -huivi

Koko: 210 cm * 60 cm (kaksi raitaa pienempi kuin ohjeessa)
Puikot: 4,0 mm pyöröpuikot

Langat:

Pääväri: skein queen selkino (sävy: nettlebed, menekki: reilu vyyhti noin 103 grammaa)

Kontrastivärit:

madelinetosh tosh merino light (sävy: snake, menekki: alle 20 grammaa)

handmaiden fine yarn casbah (sävy: tourmaline, menekki: alle 20 grammaa)

kässäkerho pom pom bfl sock (sävy: tummansininen hiili, menekki: alle 30 grammaa)

Miehen raitasukat

Teki mieli kokeilla miehen sukkien neulomista samalla rakenteella kuin Tiina Kuun suunnittelemissa keväthuuma-sukissa. Aloitin kärjestä. Loin miehen jalkaan sopivan määrän silmukoita. Sijoitin sukan yläpintaan joustinta. Sen takia jouduin sovittelemaan silmukkamäärää niin, että yläpintaan tuli enemmän silmukoita kuin sileänä neulottavaan alapintaan. Raidoitin sukkaa toisella värillä, jotta sukan neulominen olisi mielenkiintoisempaa. Ja hups. Sukat syntyivät suhteellisen nopeasti. Täytyy todeta, että olen erittäin tyytyväinen lopputuloksesta. Sukista tuli jalkaan hyvin istuvat perussukat. Sellaiset kuin oli tarkoitus tehdä.

Puikot: 2,5 mm pyöröpuikot

Langat:

Louhittaren luolan sport-vahvuinen väinämöinen (sävy: käpy, menekki: 75 grammaa)

Tukuwoolin sukkalanka (sävy: tyyni, menekki: 15 grammaa)

Koko: miehelle (noin 42)

Ohje: sovellettu versio Tiina Kuun suunnittelemista keväthuuma-sukista

Tealeaf-neuletakki

Halusin kokeilla, olisiko verkkokurssin avulla kiva neuloa jokin isompi neuletyö. Craftsyn verkkokursseista (jotka ovat nykyisin siirtyneet bluprint-sivuston alle) ainoa järkevä vaihtoehto oli Bristol Ivyn suunnittelema yhteisneulonta Tealeaf-neuletakille. Päätin kokeilla sitä. Tilasin sitä varten kuusi vyyhtiä cumbria-lankaa. Langan tiesin turvalliseksi vaihtoehdoksi, sillä olen käyttänyt kyseistä lankaa pipossa, johon olen ollut kaikin puolin tyytyväinen. Lanka on kutittamatonta ja se on miellyttävää neulottavaa. Ainoastaan langanväriä jouduin jännittämään. En jaksanut mennä lankakauppaan asti, vaan päätin värisävyn riskillä verkkokaupan ja ravelryn kuvien perusteella. Laiskuus tällä kertaa kannatti. Sain täydellistä viininpunaista, jonka sävyistä vaatekappaletta minulla ei vielä entuudestaan ole. Kevään hyvissä valaistusolosuhteissa tumma väri ei ollut ongelma. Syksyllä neuloessa olisin todennäköisesti ollut toista mieltä.

 

Projektia varten piti neuloa kaksi mallitilkkua neuletiheyden tarkistamiseksi. Ja minä jopa jaksoin neuloa ne. Sileän osuuden mallitilkun sai hyödynnettyä taskuun, kun neuletiheys vastasi ohjeen neuletiheyttä. Vain pitsiosuuden mallitilkku oli ”ylimääräistä” neulottavaa, mutta sen tekeminen kannatti. Tein mallitilkun pitsissä alkuun virheitä, mutta en enää itse työssä. Olin jo harjoitellut pitsikaaviota mallitilkussa. Voitto!

Itse työ oli suoraviivaista neulottavaa varsinkin sen jälkeen kun olin katsonut ohjeeseen liittyvät kurssivideot ja lueskellut hyvin laadittua ja testattua ohjetta. Tein projektin täsmälleen ohjeen mukaan. Yllätyksekseni nautin eniten tylsimmästä osuudesta eli sileän osuuden neulomisesta helman ja kainaloiden välissä. Sen neulominen on rentouttavaa, eikä tarvinnut ajatella mitään. Vasta viimeisillä kierroksilla ennen kainaloa jouduin laskemaan kierroksia, sillä en uskaltanut neuloa villatakista yhtään ohjeen ilmoittamia mittoja pitemmäksi. Minulla oli vain 50 grammaa ylimääräistä lankaa, ja pelkäsin että lanka loppuu kesken. Luotin pituuden arvioimisessa enemmän kerrosten laskemiseen kuin keskeneräisen neuleen mittaamiseen. Puikoilla työn todellista venyvyyttä oli vaikea arvioida.
 

Langan riittävyyttä jouduin jännittämään lähes koko työn. Varsinkin olkapääosuuden jälkeen näytti pahasti siltä, että lanka ei välttämättä riitä. Neuloin kaulus- ja sivureunaosuuden varmuuden vuoksi ennen hihoja. Minulla oli varasuunnitelmana tehdä hihoihin värikkäitä raitoja, jos lanka loppuu kesken. Lopulta työ vaati täsmälleen ohjeen ilmoittaman määrän lankaa. Pitkien kierrosten jälkeen normaalia lyhyemmät ja varsin tiukat hihat kuluttivat lankaa olemattoman vähän.

Koko projektin ikävin osuus oli taskujen ompelu. Siihen meinasi mennä hermot. Niiden ompeluun tarvittiin useampi yritys, purkamista ja kerrosten laskemista. Lopulta päädyin siihen lopputulokseen, että taskut saa siisteimmin paikoilleen kun ompelee alareunan ensimmäisenä. Sivureunoissa joutui kahta eri neuletiheyttä sovittelemaan keskenään, joten kerrosten määrät eivät täsmänneet. Puh! Taskujen ompelu oli kamalaa. Ja samalla piti kokoajan tarkistella, etteivät ompeleiden pistot näy ikävästi etuosan pitsissä. Hermoja raastavan ompelun jälkeen nautin siitä, että pääsin päättelemään työstä langanpäitä. Se oli mukavaa.

Suurin hyöty verkkokurssista oli se, että tuli kokeiltua ohjetta johon muutoin en olisi todennäköisesti koskenut. Alkuun vierastin reikäistä pitsiä, pohdin taskujen järkevyyttä ja neulemallin suurta väljyyttä. Nyt valmiina tykkään kokonaisuudesta. Tätä rentoa neuletta voi käyttää lämpötilan puolesta sekä kesällä että talvella.

Ohje: Bristol Ivyn suunnittelema Tealeaf-neuletakki

Puikot:

4,5 mm pyöröpuikot sileään osuuteen

3,75 mm pyöropuikot resoriin

3,5 mm pyöröpuikot pitsiin + kaksi sukkapuikkoa olkapään pitsiosuuteen

Lanka: the fibre co. cumbria (sävy: viininpunainen appleby castle, menekki: 550 grammaa)

Koko: 2

Keväthuuma

Kuudentena parina vuoden 2019 sukkalaatikko -haasteeseen tein keväthuuma-sukat. Etukäteen ajattelin, että sukat ovat helppo ja nopea projekti. Sukkia neuloessa osoittautui, että nämä sukat olivat astetta haastavammat. En oppinut sukan sivuilla menevää palmikkokuviota ulkoa, joten kokoajan piti olla ohjeen kaaviokuvio käden ulottuvilla. Kaavioiden vilkuilu kävi rasittavaksi, kun poikani heitteli äidin ohjelappusia huvikseen lattialle.

Keväthuuma-sukkia neuloessa opin aivan uuden kantapäämallin, jonka voi tehdä varpaista varteen neulottaviin sukkiin. Siinä neulottiin kantalappu kantapään alle. Käännös tehtiin lyhennetyin kierroksin shadow wraps -tekniikkaa käyttäen. Käännöksen jälkeen kantalapun reunasta poimittiin silmukoita ja jatkettiin pyörönä varteen. Ylimääräiset silmukat kavenneltiin kantakiilan reunoissa vartta neuloessa. Kiilan sivuun tehtiin koristeeksi palmikkokuvio. Aion käyttää tätä kantapäämallia ilman palmikoita jatkossakin. Opin näissä sukissa myös uuden joustavan tavan päätellä silmukat neulan avulla. Pidin siitä. Ensimmäisellä kerralla oikean langankireyden asteen kanssa oli hakemista, mutta kannatti säätää siistin lopputuloksen takia.

Koko sukat olivat projektina opettavaiset. Lisäksi pidän näiden sukkien lopputuloksesta. Ne istuvat jalkaan täydellisesti ja ovat kauniit palmikkoineen. Suosittelen keväthuuma-sukkamallia kaikille kokeilunhaluisille sukanneulojille.

Ohje: Tiina Kuun suunnittelemat keväthuuma-sukat

Lanka: louhittaren luolan sport-vahvuinen väinämöinen (sävy: toffee, menekki: 83 grammaa)

Puikot: 2,5 mm 80 cm pyöröpuikko + apupuikko palmikoihin

Koko: 38

Nutkin

 

Päätin kuluttaa jämälankoja kotipuseroon. Aloitin takakappaleesta. Tein siihen tasaraitaa. Ja punnitsin langankulutustani joka raidan jälkeen, kun yritin arvioida mihin lankani riittävät. Etukappaleeseen ja hihoihin muutin raidoitusta. Pyrin työn edetessä siihen, ettei langan riittävyyttä tarvinnut jännittää. Projektina puseron tekeminen oli suoraviivaista, mutta sitä neuloessa jouduin käyttämään suunnatonta itsehillintää. Olisin joka päivä halunnut tilata lankakaupoista uutta jännempää lankaa, kun lankavarastoni tarjontaan olin kyllästynyt.

Ohje: Paidan rakenteeseen käytin apuna Clare Mountainin suunnittelemaa Nutkin-puseron ohjetta. Resorit tein eri tavoin kuin ohjeessa. Ja jätin paidan sivuilla olevan pintaneuleen tekemättä.

Koko: Pyrin M-kokoon S-koon silmukkamäärillä, mutta puserosta tuli paljon väljempi kuin oli tarkoitus. Iso koko ei haittaa, sillä pidän väljistä puseroista myös silloin, kun en ole raskaana.

Puikot: 3,5 mm pyöröpuikot ja kaulukseen 3,0 mm pyöröpuikot

Langat:

BC Garn Semilla (pinkki)

Lamana Como Tweed (harmaa)

Lang Yarns Donegal (tummanharmaa tweed-lanka)

Sandnes Garn Klompelompe Spøt (vaaleansininen)

Menekki: Yhteensä lankaa kului noin 370 grammaa. Yhtään lankalaatua en saanut kulutettua loppuun.